Kiertotalouden keskeisimmät periaatteet- miten kiertotalous on mukana talouden uudistuksessa

Mitä kiertotaloudella tarkoitetaan ja miksi kyseinen käsite vaikuttaa nousevan esiin niin monessa yhteiskunnallisessa keskustelussa? Tässä blogitekstissä käydään läpi joitain kiertotalouden keskeisimpiä periaatteita. Lisäksi selvitetään, millaisia odotuksia kiertotaloudelle on annettu osana ympäristökriisien ratkaisua ja talouden uudistamista.

Kiertotalous vastaa lineaarisen talousmallin aiheuttamiin kriiseihin

Kiertotalous määrittyy usein vastakohtana niin sanotulle lineaariselle taloudelle1. Lineaariselle talousmallille on tyypillistä raaka-aineiden vähäinen kierto ja runsas uusiutumattomien energiamuotojen hyödyntäminen teollisessa tuotannossa. Tällainen luonnonvarojen kestämättömään käyttöön, työvoiman hyväksikäyttöön ja väestönkasvuun perustunut talouskasvu on johtanut tämän hetken suurimpiin globaaleihin ympäristöongelmiin ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvuun2, 3, 4. Kiertotalous on kehittynyt vastaamaan näihin haasteisiin markkinatalouden lähtökohdista. Asetelmaa kuvataankin usein mahdollisuudeksi kehittää samanaikaisesti niin ympäristön tilaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta kuin yritysten kannattavuutta3. Kiertotalous on ennen kaikkea systeeminen muutos, jossa sopeutetaan ihmisen toiminta maapallon rajallisiin resursseihin. Kiertotalouden päämäärä on erottaa talouskasvu ja lisääntyvä luonnonvarojen käyttö toisistaan siten, että lopulta talous voisi kasvaa samalla, kun luonnonvarojen käyttö vähenee1. Tätä kutsutaan absoluuttiseksi irtikytkennäksi.

Kiertotaloudessa korostuvat materiaalien kierto ja uusiutuvan energian hyödyntäminen. Materiaalit pyritään pitämään kierrossa mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman vähäisin arvonalenemin. 

Toisin kuin tuottamiseen, kuluttamiseen ja hävittämiseen perustuva lineaarinen talousmalli, kiertotalous rakentuu luonnonvarojen ja energian kestävään hyödyntämiseen. Kiertotaloudessa korostuvat materiaalien kierto ja uusiutuvan energian hyödyntäminen. Materiaalit pyritään pitämään kierrossa mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman vähäisin arvonalenemin. Tähän päästään noudattamalla kiertojen hierarkiaa, joka määrittää tuotteen tai sen materiaalien käytön sen jälkeen, kun tuotteen ensimmäinen käyttösykli on tullut tiensä päähän. Hierarkiassa voidaan erottaa viisi eri tasoa3:

• Tuotteen ylläpito;
• Tuotteen uudelleenkäyttö tai tuotteen jakaminen;
• Tuotteen uudelleenvalmistaminen/uudistaminen;
• Tuotteeseen sitoutuneiden raaka-aineiden kierrätys;
• Tuotteen tai siihen sitoutuneiden raaka-aineiden hyödyntäminen toisessa arvoketjussa.

Kiertotalouden eri osa-alueita yhdistävät tietyt perusperiaatteet

Kiertotalouden voidaan katsoa koostuvan useista eri koulukunnista. Esimerkiksi Ellen MacArthur Foundation listaa merkittävistä suuntauksista Kehdosta kehtoon -mallin (Cradle to Cradle), Suorituskykytalouden (Performance Economy), Biomimetiikan (Biomimicry), Teollisen ekologian (Industrial Ecology), Luonnon kapitalismin (Natural Capitalism), Sinisen talouden (Blue Economy) ja Uudistavan suunnittelun (Regenerative Design)5. Kaikkia näitä suuntauksia yhdistää kuitenkin tietyt yhteiset periaatteet. Näitä ovat esimerkiksi4, 6, 7:

• Suljettuihin kiertoihin perustuva järjestelmä.
• Biogeokemialliset kierrot eli alkuaineiden ja yhdisteiden kierto biosfäärissä.
• Materiaalien kierto.

 Materiaalikiertojen ja tuotannon yhteen liittäminen, jätteen näkeminen raaka-aineena.

• Uusiutuvien energianlähteiden käyttö kiertotalouden prosesseissa.
• Kokonaisuudet huomioiva ns. systeemiajattelu.
• Ajatusmallin siirtyminen kuluttamisesta käyttämiseen.
• Moninaisuuden merkitys järjestelmien kyvylle selvitä erilaisista haasteista ja kyvylle vastata muutostarpeisiin (resilienssi).
• Luonnonjärjestelmien uudistumiskyvystä huolehtiminen ja sen edistäminen.

Kiertotalous haastaa eri toimijat uudistamaan taloudelliseen toimintaan liittyviä ajatusmalleja kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi tuotesuunnittelussa lähtökohdaksi on otettava tuotteen koko elinkaaren aikaiset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Tuotteet tulee suunnitella mahdollisimman pitkäikäisiksi ja sellaisiksi, että niiden korjaaminen, uudistaminen ja lopulta kierrättäminen on taloudellisesti järkevää. Jätteen synnyn ehkäisemisen kannalta suunnitteluvaihe onkin yleensä kaikista merkittävin3, 6.

Kiertotalouden "uudet" liiketoimintamahdollisuudet

Yksi merkittävimmistä muutoksista nykyisin vallitseviin käytäntöihin on kiertotalouden suhtautuminen omistamiseen4. Sen sijaan, että yritykset myisivät tuotteita, joita käytetään toimintojen suorittamiseen (esim. auton ostaminen liikkumiseen), kiertotaloudessa painottuvat palvelut. Mallissa asiakas ostaa tuottajalta palvelun, joka mahdollistaa tietyn toiminnan suorittamisen. Esimerkkejä tästä ovat erilaiset vuokrausmallit, kuten auton vuokraus, jossa maksetaan oikeudesta käyttää tuotetta, ei oikeudesta tuotteen omistamiseen. Erilaisia kehittyneitä omistamista korvaavia palvelukonsepteja on jo useita. Näihin lukeutuvat mm. liikkuvuuspalvelut, joissa yhdistyvät joukkoliikenne-, taksi- ja autonvuokrauspalvelut. Lisäksi palveluna voi ostaa esimerkiksi käyttöoikeuden vaatelainaamon vaatteisiin, astioihin tai erilaisiin hyvinvointia mittaaviin laitteisiin ja sovelluksiin. Käytännössä tällainen liiketoimintamalli voi toimia erittäin laajasti erilaisissa yhteyksissä niin kuluttajamarkkinoilla kuin yritysten välisessä toiminnassa.

 Luonnonvarojen kiertoon perustuva talous luo tarpeen esimerkiksi korjaamisen, uudistamisen, kierrätyksen ja uudelleenmyynnin ympärille.  

Palveluliiketoiminnan lisäksi kiertotalous tarjoaa monia muita "uusia" liiketoimintamahdollisuuksia4, 6. Luonnonvarojen kiertoon perustuva talous luo tarpeen esimerkiksi korjaamisen, uudistamisen, kierrätyksen ja uudelleenmyynnin ympärille. Tosiasiassa nämä eivät ole millään tapaa uusia yritystoiminnan muotoja. Ne ovat vain menettäneet kannattavuuttaan lineaarisen talouden maailmassa, jossa uuden tuottaminen on ollut yleensä taloudellisesti edullisempaa vanhan tuotteen käyttöiän pidentämisen sijaan. Edellä mainittujen lisäksi kiertotaloutta edistävien toimintamallien, kuten "vihreän kemian" tuotteiden, uusien teknologisten innovaatioiden ja konsultointipalveluiden kehittäminen tarjoavat mahdollisuuksia erityisesti ns. korkeaa osaamista vaativaan liiketoimintaan.

Kiertotalous tulee kehittymään varmasti jatkossa kiertoon perustuvien toimintamallien yleistyessä eri toimialoilla. Jotta kiertotalous voisi syrjäyttää lineaarisen talousajattelun, kiertotalouden kehittäjien tulee huomioida mallia kohtaan esitetty kritiikki ja pyrkiä yhä kokonaisvaltaisempaan kestävyyden huomioonottamiseen. Yksi merkittävimmistä kiertotalouden puutteista tähän mennessä on ollut sen vähäinen huomio sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja inklusiivisuuden toteutumisen varmistamiseksi1, 9.

Tähän mennessä globaalilla tasolla kiertotalouden periaatteita ovat kehittäneet ja implementointia edistäneet erityisesti Ellen MacArthur Foundationin (EMF) kaltaiset säätiöt yhdessä globaalin liike-elämän toimijoiden kanssa. Suomessa EMF:n kanssa jokseenkin vastaavassa roolissa toimii Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Liike-elämän kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi on tärkeää, että kiertotalouden kaltaisen, koko yhteiskuntaa muuttavan mallin kehityksessä ovat muiden kanssa yhdenvertaisina toimijoina mukana myös kansalaisyhteiskunta ja tiedeyhteisö8. Näin voidaan tehdä kaikkia palveleva, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä muutos parempaan suuntaan.

Kirjoittaja, Samu Salonen opiskelee Joensuun yliopistossa ympäristötieteitä ja toimii Rahkoilan maankaatopaikan ympäristökonsulttina.

Rahkoilan maankaatopaikkan visio on olla mukana mm. purkubetonin kierrätyksen yleistymisessä, murskatun betonin käyttämiseksi osana kiertotaloutta ja täten neitseellisten luonnonvarojen suojelussa. 

Lähteet: 

1 Murray, A., Skene, K., & Haynes, K. (2017). The Circular Economy: An Interdisciplinary Exploration of the Concept and Application in a Global Context. Journal of Business Ethics, 140(3), 369-380.

2 McKinsey & Company. (2015). Europe's circular-economy opportunity. Viitattu 26.1.2020 https://www.mckinsey.com/business-functions/sustainability/our-insights/europes-circular-economy-opportunity

3 Sitra. (2014). Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Sitran selvityksiä 84. Helsinki: Libris.

4 Ellen MacArthur Foundation a. (2017). The Circular Economy in Detail. Viitattu 30.10.2020 https://www.ellenmacarthurfoundation.org/explore/the-circular-economy-in-detail

5 Ellen MacArthur Foundation. (2017). Schools of Thought. Viitattu 28.1.2020 https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/concept/schools-of-thought

6 Weetman, C. (2016). A circular economy handbook for business and supply chains: repair, remake, redesign, rethink (1st edition). New York: Kogan Page Ltd.

7 Ellen MacArthur Foundation. (2017). Concept - What is a circular economy? A framework for an economy that is restorative and regenerative by design. Viitattu 27.1.2020 https://www.ellenmacarthurfoundation.org/circular-economy/concept

8 De Wit, M., Verstraeten-Jochemsen, J., Hoogzaad, J. & Kubbinga, B. (2019). The Circularity Gap Report - 2019. Circle Economy.

9 Godelnik. (2019). What is the Value of Circular Economy without Sustainability? Viitattu 4.2.2020 https://medium.com/@razgo/what-is-the-value-of-circular-economy-without-sustainability-67e663867ff9

Kuva 1 : Pixapay/Ancca